Joogafestareilla Ranskassa 2011

Joogafestareista oli jo viime vuonna hieno juttu uutiskirjeessä, ja Sat Charanin luvalla lisäilen sen ehkä myöhemmin tänne uutis-blogiimme kerryttämään festarikokemusten tietopankkia.

Myös itselläni on pelkkää hyvää sanottavaa tämän menneen kesän joogafestareista - ihana, rikastuttava kokemus ja todellista vaihtelua tavalliseen elämään. Runsaudenpula on valtava; kiinnostavia workshopeja olisi koko ajan - ja kaikki aikataulullisesti päällekkäin. Niin vain kuitenkin on, että ainakin itse osuin koko festareiden ajan juuri sinne, minne minun kuuluikin mennä. Festareilla on taikaa... -ja tunnelmaa.

62 minuutin hetkiä elämässä
White Tantra -päivät tuottivat melkoisen yllätyksen ainakin itselleni, sillä kaikki meditaatiot olivat 62-minuuttisia. Ensimmäisenä päivänä tantra kesti lähelle iltakahdeksaa, toisena päivänä taidettiin lopetella 'jo' kuuden-seitsemän välillä. Kolmannen päivän aamupäivällä kaksi meditaatiota ja Blind walk lopettivat tantran. Rankkuudesta huolimatta kokemus oli upea, hyvin erilainen kuin esimerkiksi Tukholman yhden päivän tantrasta oli minulle aiemmin jäänyt.

Kaikkia tunnelmapaloja ja kohokohtia en tähän voi kirjoittaa, mutta mainita voisi tantran lisäksi ainakin Mukta Kaurin Superhealth -teemaisen päiväjoogatunnin - pitkähkö setti Har Aerobicia satojen muiden joogien kanssa ja tunnin päättänyt Forgiveness-meditaatio oli upea kokemus -tosin niin olivat kaikki muutkin päiväjoogatunnit joihin osallistuin, sekä niiden jälkeen tehty ihana Peace to All... -celestial communication, jonka aikana pääteltan lavalla nähtiin muuten tuttuja lapsia laulamassa mukana!

Hieno lauluun liittyvä elämys oli myös se, kun ensimmäistä kertaa ikinä kuulin pelkästään miesten laulavan mantroja - Jivan Muktan vetämästä Men's Camp -workshopin metsästä kuului naapurimetsään upea Guru Ram Das -laulu, jota hämmästellen pääsin kuulemaan.

Festareilla aika vieri yllättävän nopeasti eteenpäin, ja jokaiseen päivää mahtui omat kohokohtansa. Yhden kiintoisan sattumuksen haluan jakaa viimeiseltä illalta.

Viimeisen illan vedenpaisumus
Peace Prayer Dayn iltana Jivan Mukta piti iltajoogatuntia Sadhana-kentällä paljaan taivaan alla. Saimme jo joogan aikana esimakua isoista pisaroista, joita sitten alkoi tulla taivaalta yhä enemmän tunnin loppua kohti. Viimeisen festari-illan Healing Meditation tehtiinkin katoksen alla Big Top -teltassa, eikä sade ottanut vähetäkseen edes kuuluisan Peace Prayer & gongi-meditaation lähetessä - pikemminkin sade vain yltyi! Poikkeuksellisesti meditaatio tehtiin siis lammenrantojen sijaan sisällä teltassa eikä dramatiikkaa puuttunut. Kesken meditaation katkesivat sähköt, mikä innosti jotkut välkyttelemään fikkareitaan jo etuajassa ja sai tietenkin valtavan ihmisjoukon epämääräisen hälinän tilaan. No, tästä huolimatta homma eteni gongi-meditaatioon, jonka aikana sitten rysähti kunnolla: Gongin soiton ollessa juuri yhdessä lakipisteistään välähti ja pamahti lähes samanaikaisesti - ukkonen oli aivan päällämme ja vettä tuli taivaalta loputtoman paljon. Tilanne tuntui aika sanoinkuvaamattomalta, mahtava luonnonvoima yhdessä vahvan gongin kanssa loi melkoisen maagisen hetken.

Meditaation loputtua magiikka olikin sitten kaukana, kun märät joogit juoksivat litisevällä nurmella iltatoimille ja telttoihinsa.

Festarilento takaisin Suomeen

Viimeisen aamun meditaatio oli pakkailla läpimärkä teltta sateessa pakettiin ja suoriutua ainakin tavaratiloiltaan täyteen tupattuun bussiin, joka kuljetti noin tunnin välein porukkaa takaisin Bloisin juna-asemalle. Osa suomalaisista joogeista osallistui viimeisen aamupäivän opettajatapaamiseenkin, osa suuntasi Pariisiin pikavisiitille. Huomattavan iso porukka tapasi kuitenkin toisensa vielä kerran Pariisin lentokentän terminaalissa, sillä monet meistä kotiutuivat vielä saman illan lennolla Suomeen. Hienot muistot tästä reissusta jäi, kasa oppeja ja paljon valoa tulevaan syksyyn.

Omat vinkkini tulevien vuosien joogafestari-ensikertalaisille:

• Saapuisin aiemmin kuin ensimmäisen päivän iltana - näin teltan ehtisi pystyttää rennommissa tunnelmissa, ja muutenkin asettua hieman ennen kaiken todella kiinnostavan ohjelman alkua - eihän ensimmäistä iltajoogatuntia malta jättää väliin...!
• Ottaisin mukaan rannekellon! Kaukana on seesteinen rauhallisuus, kun ensikertalainen innokas jogini juoksee pää kolmantena jalkana workshopista toiseen.
• Iso reppu tai muuten tilava kassi KAIKKIEN tavaroiden mukana kuljettamiseen olisi mielestäni kätevä. Raahaamalla mukana ruoka-astioita, suihkukamppeita, joogamattoja, villapaitaa, hammasharjaa, taskulamppua, ynnä muuta omaisuuttaan välttää ravaamasta yhtenään teltalla etsimässä eri tavaroita. Vähän painavaa ja tilaavievää mutta ah niin
• kätevää, näin totesin ainakin itse toisen festaripäivän jälkeen.
• Pressu on festari-joogin paras ystävä. Halpahallin parin euron pressusta oli tavattoman paljon iloa niin aamukasteessa kuin satunnaisen savisissa joogametsissäkin, missä workshopit pidettiin.
• Niin, ja lämmintä ei ainakaan Chateau de Fondjouanin mailla voi olla tarpeeksi - yöllä on oikeasti todella kylmä! Saa nähdä, ovatko Chateau Anandin maastot yhtä kylmät - kylmyyden tunteeseen kun vaikuttanee paljon kosteus. Lämpimät makuupussit, villapaidat ja -sukat ynnä muu toppaus tuli ainakin tänä vuonna tarpeeseen öisin ja aamusadhanassa.

Teksti ja kuvat: Har Anand Kaur